Plasmakynähoidoissa käytetään kasvohoitolaitetta, joka tuottaa plasmasalaman avulla ihoon pieniä mikrovaurioita. Ennen hoitoa iholle suositellaan levitettäväksi paikallispuudutetta.

• Plasma on aineen neljäs olomuoto kiinteän, nestemäisen ja kaasumaisen olomuodon lisäksi. Plasmasalama tai -säde muodostuu, kun kaasumaiseen aineeseen johdetaan sähköä. Kauneudenhoitomenetelmissä käytetään niin sanottuja kylmiä ilmakehäplasmoja, joissa laitteen kantajakaasu ionisoituu vain vähän ja jäähtyy hyvin nopeasti. Nopea jäähtyminen auttaa ehkäisemään ihon ja kudosten laaja-alaisempaa kuumentumista ja siten suurempia vaurioita. Korkean lämpötilan plasmoja käytetään esimerkiksi lääketieteellisissä toimenpiteissä verenvuodon tyrehdyttämiseen.
• Kylmä ilmakehäplasma hyödyntää monopolaarista radiotaajuusenergiaa, joka johdetaan kaasuun, kuten ilmaan. Tämä tuottaa viileän plasmasäteen, joka vaikuttaa ihon pintaan. Ionisoituneen kaasun energia kulkee käsikappaleen kärjestä iholle ilman suoraa kosketusta käsikappaleen ja ihon jännite-eron vuoksi.
• Avoimen piirin laitteet eivät tarvitse maadoituslevyä, jolloin virtapiiriä ei muodostu. Ne hyödyntävät toiminnassaan huoneilman typpeä ja argonia. Isommat syvempiin kudokseen vaikuttavat laitteet ovat suljetun piirin laitteita, joissa asiakkaaseen kiinnitetään maadoituslevy. Tällöin käsikappaleen, asiakkaan ja virtalähteen välille muodostuu virtapiiri, joka mahdollistaa sähkövirran kulkemisen suuremmalla energialla syvempiin kudoskerroksiin.
• Hoito tehdään muodostamalla hoitolaitteen käsikappaleen kärjellä pieniä pisteitä iholle. Pisteiden kohdalle syntyy pieniä rupia, jotka irtoavat ihon parantuessa.

• Plasmahoidon vaikutus perustuu useaan samanaikaiseen mekanismiin.
• Ensimmäinen vaikutus on lämpövaikutus. Ionisoidut kaasut tuottavat virittyneitä elektroneja, jotka siirtävät energiaa kudokseen lämmön muodossa ja nostavat kudoksen lämpötilan noin 44–77 asteeseen. Hallittu lämpövaurio aiheuttaa ihossa ja kudoksessa proteiinien hyytymistä ja tuhoutumista. Kun luonnollinen paranemisprosessi käynnistyy, kudos alkaa tuottaa uutta kollageenia eli ihon liimasäikeitä sekä elastaania eli ihon kimmosäikeitä. Ihoon muodostuu myös uusia verisuonia. Lämpövaikutuksen seurauksena ihon sarveiskerroksen eli epidermiksen ja verinahan eli dermiksen rajapintaan muodostuu irtoamiskohta, minkä vuoksi iho alkaa kuoriutua ja hilseillä muutaman päivän kuluttua hoidosta.
• Toiseksi hoidon aikana syntyy varautuneita ionisoituja hiukkasia, kuten typpioksidia. Ne voivat edistää uusien verisuonten muodostumista ja laajentaa verisuonistoa. Lisäksi ionisoiduilla hiukkasilla voi olla antibakteerisia (bakteereita tuhoavia), antiviraalisia (viruksia tuhoavia) ja antifungaalisia (sieni- ja hiivarihmastoja tuhoavia) vaikutuksia, jotka tukevat haavan paranemista.
• Kolmas vaikutus liittyy sähkömagneettisen kentän muutoksiin ja ihon läpäisevyyteen. Normaalisti ihon uloin kerros on vettä hylkivä eli hydrofobinen, kun taas syvemmät kerrokset ovat vesimyönteisempiä eli hydrofiilisempiä. Plasmakäsittely ja sähkömagneettisen kentän muutos voivat muuttaa ihon pintakerroksen varauksia niin, että vesimyönteiset molekyylit pääsevät paremmin läpäisemään vettä hylkivän sarveiskerroksen.

Plasmakynähoitoa voidaan käyttää roikkuvien ylä- ja alaluomien sekä kasvojen ja kaulan alueen veltostuneen ihon kiristämiseen. Sitä voidaan hyödyntää myös pienialaisessa ihonkuorinnassa, juonteiden korjauksessa, raskausarpien ja arpien hoidossa, paikallisessa ihon kiinteytyksessä sekä hyvänlaatuisten ihomuutosten käsittelyssä.

Menetelmä sopii henkilöille, jotka tarvitsevat ihon pinnan uudistamista tai paikallista kiinteytystä. Lisäksi sitä voidaan käyttää pienten hyvänlaatuisten ihomuutosten poistamiseen.

• Plasmahoidettu iho vaatii huolellista jälkihoitoa, jotta iho ei tulehdu ja paraneminen etenee mahdollisimman hyvin.
• Hoito on käytännöllisintä tehdä pienille alueille, koska hoitolaitteen kärki on yleensä pieni ja käsittely tehdään pisteittäin.
• Ihon paraneminen kestää yleensä noin viidestä seitsemään päivään.
• Hoidon vaikutukset näkyvät iholla tavallisesti parhaiten yhden–kolmen kuukauden kuluttua.
• Mahdollisia haittavaikutuksia ovat pitkittynyt punoitus ja turvotus, ihon pigmentin lisääntyminen tai vaaleneminen sekä arpeutuminen. Pigmenttimuutoksia on havaittu etenkin silloin, jos ihoa ei ole suojattu auringolta riittävän huolellisesti.

• Kimbrell, Melinda Lacerna. "Plasma Skin Resurfacing." (2026).
• Nyholm, A., Plasmakynällä käsitelty iho vaatii kuluttajalta huolellisen jälkihoidon. Tukes, 2019. https://tukes.fi/-/plasmakynalla-kasitelty-iho-vaatii-kuluttajalta-huolellisen-jalkihoidon#37461b4f